“Taitopajassa on myös tunnelmaa… taitopajassa neula katkeaa” (Linjuripolkka sävelessä)
Tänään oli poikkeuksellinen megamaanantai. Ihmiset lähtivät nimittäin hymyssä suin kotiin protetiikan taitopajasta. Hymyyn olikin aihetta, sillä tänään palautimme 1,5 vuoden (!!) jälkeen taitopajavälineemme opetushoitajille. Meille oli siis jaettu instrumenttejä, poranteriä ja muuta välineistöä eri taitopajakursseja varten, mutta tänään saimme palauttaa välineet takaisin.
Mitä kaikkea tuli tehtyä tänä aikana? Ainakin harjoittelimme sitä poraamista (pienen pieniä portaita ja viisteitä muovihampaan kaikkiin sivuihin), etsausta, sidostusta ja hampaan morfologian rakentamista. Eri materiaalien käyttöä amalgaamista muovipaikkoihin ja juurihoidon tekemistä sekä humaanihampaisiin että viheliäisiin akryyliblokkeihin (ne juurihoitoneulat tuppasivat herkästi katkeamaa).
Harjoittelimme hampaanpoiston oikeita otteita, ompelimme tikkejä ja teimme jopa leikkauksellisen “viisaudenhampaan poiston” babypossun leukaluulle. Rapsuttelimme hammaskiveä, teimme proteettisia hiontoja ja hahmottelimme hampaiden asentoja tekareihin. Kaikenlaista siis!
Taitopajaopetukset olivat meidän ensimmäinen kosketuksemme tulevan ammattimme konkreettiseen käsityötä sisältävään puoleen. Ensimmäiset kaksi vuotta tai oikeastaan koko aiempi kouluaika oli ollut teoreettista ja yhtäkkiä kaikille annettiin samat ohjeet, samat välineet ja yhtä vähän aiempaa kokemusta. Sitten piti koittaa saada aivot, kärsivällisyys ja kädet tekemään yhteistyötä.
Parhaimmillaan taitopajaopetus muistutti jollain tapaa peruskoulun käsityötunteja: jokainen puuhasteli oman työnsä kanssa, katsoi mitä kaveri teki ja välillä opettaja kävi kommentoimassa. Kehut tuntuivat mielettömän hyvältä ja kriikin kuuleminen vähintään ainakin jännitti. Samalla sai kuitenkin rupatella kaverin kanssa ja kolmekin tuntia vierähti hyvin nopeasti hyvässä seurassa.
Ei ollenkaan huono vaihtokauppa opintopisteiden eteen. Niin ja voi veljet miten hyvältä ne onnistumisen tunteet tuntuivat, kun oli ihan omin pikku kätösin saanut jotain aikaan. Vau! Minä tein tämän ja tästä tulikin ihan hyvä! Olen ehkä oikealla alalla!
Tähän myös liittyivät tietysti ne kaikkein hajoittavimmat hetket: miten ikinä selviän tästä oikean potilaan suussa? Miksi olen niin hidas, mitä piti tehdä, joudunko sittenkin aloittamaan ihan alusta? Tuliko tästä ihan hirveä, miksi kaveri on paljon nopeampi, saanko tätä edes tänään valmiiksi? Tämä lähti irti, neula katkesi, täyte jäi vajaaksi ja tuleekohan minusta ihan huono hammaslääkäri?
Parhaimmillaan paikalla taisi olla viisi opettajaa viittäkymmentä oppilasta kohden, joten apua joutui myös luonnollisesti odottamaan. Onneksi kyseessä eivät olleet oikeat potilaat, koska pahimillaan odottelua oli tuntikaupalla ja hommilla oli kuitenkin aikarajat. Muutama tuskanhien pisara tuli siis valutettua ja ainoa tie ulos oli saada aikaan tietyt laatukriteerit täyttävää jälkeä aikaan. Mutta kaikki me saatiin tänään kuitata taitopajavälineet palaututeuksi, purkaa viimeiset henkiset patoutumat nakuttamalla kipsimallit irti artikulaattorista ja viedä ne taitopajatakit pesuun. Hyvä me!
(Linjuripolkkasävelessä edelleen)
“Taitopaja on maanantain ässä. Jos olet jonnekkin pyrkimässä, kättäsi heiluta opettajan tullen, nimmarin se antaa sulle. Järki jättää ja hermokin pettää, taitopaja vaan hylkää ei kettää. Kaikki se ottaa ja kaikki se nielee, jää vaikka oven pieleen.
Taitopaja on maanantain ässä, sitä minä laulelen rallissa tässä. Siinä saa nähdä jos jonkinlaista, siinä on miestä ja naista. Siinä on pastaa ja puttya, lakkaa, siinä on muovia, akryylia, mattaa. Kaikkea löytää voi vehkeitä siitä, eikö se vielä riitä? Taitopajassa on myös tunnelmaa. Taitopajassa selkä katkeaa.
Taitopaja on maanantain ässä, siinäpä melskeessä, tärinässä. Huumorikaan ei loppua malta, edes opettajalta. “Mänkäähän veikkoset taaemmaksi” vielä kai mahtuu täyttönasta tai kaksi, kolmaskin mahtuu ja neljäs ja viisi, kuudes no voi sun hiisi!”
Alaleuan osaproteesi työn alla
Sulassa järjestyksessä eri välineitä
Kariologian taitopajassa hampaat sai kätevästi irti leuasta
Kirurgian taitopassa hampaanpoiston harjoittelua. Älä tyrkkää potilasta silmään.
