Hei vau! Hommat on nyt paketissa! Opintojen alussa asennoiduin viettämään opiskelijaelämää pienen ikuisuuden verran, mutta näin jälkikäteen ajatellen viikot, kuukaudet ja vuodet ovat kuluneet tosi nopeasti. Töitä on saanut tehdä ihan tosissaan ja erityisesti kaksi viimeistä klinikkavuotta pitkine koulupäivineen ja lopputentteineen olivat todella intensiivisiä. Toisaalta nyt kun kaikki on valmista, niin lähtisin tähän urakkaan koska tahansa uudelleen, koska ala tuntuu todella oikealta..
Helsingin yliopiston ja HUS:n opetusklinikan käytävä
Alginaattijäljennös yläleuasta ja tarkkuusjäljennös Impregumilla alaleusta..
Poranterät paikkojen viimeistelyyn, joista “pullukka liekki” on toistaiseksi oma suosikki..
Atulat, peili ja sondi..
Nyt voin vihdoin todeta, että KAIKKI yliopiston määrämä opetus on suoritettu vapaavalintaisia opintoja myöten. Syventävä tutkielma on palautettu ja niistä on arvosana saatu. Kypsyysnäyte (=äidinkielen koe) on annettu ja kieliopintojen pisteet kerätty kasaan. Isoin työ oli yliopistoklinikan kliinisissä suoritteissa eli piti tehdä tietty määrä toimenpiteitä jokaiselta oppialalta. Nyt vihdoin loppumerkinnätkin eri oppialoilta on saatu: protetiikasta, karologiasta, endodontiasta, ortodontiasta, lasten hammashoidosta, kirurgiasta ja radiologiasta.
Viimeisen kuukauden aikana sähköpostiini on tipahdellut WebOodin ilmoituksia lopputenttien arvosanoista ja viimeisimmistä kursseista. Päällimmäiset fiilikset ovat olleet että “voiko tämä olla totta” ja olen pelännyt, että olenko sittenkin ollut vahingossa pois joltain pakolliselta luennolta tai onko jotain unohtunut. Mutta kyllä tämä taitaa olla totta, koulu on nyt paketissa! 
Viimeinen koulupäivä tehty..
Ihan vielä en kuitenkaan saa papereita ulos. Edessä on kuuden kuukauden pakollinen harjoittelu terveyskeskuksessa, jota poikaystäväni on nimittänyt “hammaslääkärien armeijaksi”. Oikeasti kyseessä on virallinen tilaisuus saada opetusta käytännön hammaslääkärin työssä ja se on tehty valmistuvan kandin turvaksi. Meitä ei siis heitetä heti “syvään päähän”, vaan meille on nimetty oppimistavoitteet ja saamme ohjaajan apua tarvittaessa. Toisaalta hammaslääketieteen kandidaattina on saanut olla töissä jo neljännen vuoden jälkeen ja olenkin ottanut siitä jo ilon irti kahtena kesänä ja tänä syksynä.
T: Salli
