Menu & Search
Missä hammastahnassa ei ole muovia?

Missä hammastahnassa ei ole muovia?

Äitini kysyi, että missä hammastahnassa ei ole muovia?

Mitä enemmän yritin selvittää asiaa, sitä vaikeampi antaa vastausta. Mikromuoveista varoittavilta sivustoilta kuten Beat The Microbead, sama hammastahna löytyi sekä suositeltavien että vältettävien listalta. Hammastahnavalmistajien nettisivuilta puolestaan ei löytynyt pienintäkään mainintaa muoveista ja kaikkien raaka-aineiden turvallisuutta alleviivattiin. 

Olin hämmentynyt. Nopean googlaamisen jälkeen vaikutti, että isot kosmetiikkajätit kuten Unilever olivat vuodesta 2014 alkaen vapaaehtoisesti luopuneet mm. kuorintavoiteissa ja hammastahnoissa käytetyistä muovihelmistä. Tuntui hyvin hankalalta selvittää, että mitä hammastahnojen rakeet ja helmet oikein ovat? Netistä löytyvät raaka-aineluettelot eivät täsmänneet kotona kaapissa olevan tahnan kyljen kanssa. 

Lopulta ryhdyin selvittämään asiaa itse. Ostin hammastahnoja marketista ja apteekista seuraavin perustein:  

  • Ison brändin “paras” tahna kariesta ja iensairauksia vastaan 
  • Maininta kierrätettävyydestä tai luonnollisuudesta 
  • Mahdollisesti ilman natriumlauryylisulfaattia tai muuten herkälle suulle tarkoitettu 
  • Sisältää fluoria 

Pois suljin hammastahnoja seuraavin perustein:  

  • Pääasiassa valkaisevuudella markkinoidut tahnat, kuten White Now, Ultra 3D.
  • Apteekin pääosin lääkinnälliseksei tarkoitetu tahnat
  • Samalta brändiltä korkeintaan kaksi tahnaa

Ostin seitsemäntoista hammastahnaa ruokakaupasta ja kolme apteekista. Kirjoitin kaikkien tahnojen raaka-aineluetteloiden ainesosat taulukointiohjelmaan ja listasin missä järjestyksessä ne esiintyvät kussakin tahnassa. Luokittelin lyhyesti raaka-aineiden tyypin ja mikä niiden tehtävä on hammastahnassa. Kaksikymmentä hammastahnaa sisälsivät yhteensä 113 erilaista raaka-ainetta, joista yleisimmät olivat tavanomaiset:  

  • Aqua eli vesi 18/20 
  • Hydrated Silica eli hydroitu piioksidi, hankaava aine, imee vettä itseensä, 18/20  
  • Sodium Saccharin eli natriumsakkariini, keinotekoinen makeutusaine, 14/20
  • Glyserin eli glyseriini, sitoo nestettä, 13/20
  • Sodium Fluoridi, natriumfluoridi, korjaa kiillettä 13/20
  • Xantan Gum, ksantaanikumi, geelinmuodostaja 11/20

 

Tämän pienen hammastahnatutkimukseni myötä kuulin ensimmäistä kertaa niin kutsutuista nestemäisistä muoveista eli vesiliukoisista polymeereista.

Yleensä mikromuovit käsitetään esimerkiksi merien muovilauttojen kautta, jotka ovat syntyneet, kun isommat muoviroskat ovat pilkkoutuneet pienemmiksi sekä mekaanisen rasituksen että uv-valon seurauksena. Muoviketjuja on alettu löytää mitä erikoisimmista yhteyksistä.  Itä-Suomen Yliopistossa niiden on todettu kykenevän kulkeutumaan jopa salaatin sisälle ja Kanadassa muoviketjuja on löydetty tuoreeltaan sataneen lumen seasta

Vesiliukoiset polymeerit ovat tarkoituksella pienikokoiseksi valmistettuja muoviketjuja, joita lisätään tuotteisiin yleensä koostumusta parantamaan.  Ne vetävät puoleensa vettä ja tekevät siten tuotteesta geelimäistä. Vesiliukoisia polymeereja käytetään mm. maaleissa, pinnoitteissa, lannoitteissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Koska niitä ei pidetä myrkyllisinä tai syöpää aiheuttavina, ja vesiliukoisina voivat jonkin verran tai kokonaan hajota luonnossa, on niiden systemaattinen tutkiminen ollut vähäistä ja vaikeaa. Vasta viime vuosina ympäristövaikutuksia on alettu todella tutkimaan, sillä erilaisia muovijohdannaisia menee viemäristä alas ilmeisesti miljoonia tonneja pelkästään Euroopassa.

Nyt aloin ymmärtämään miksi vastausta oli niin hankala löytää. Muoviketjut voivat hajota osin jo vedenpuhdistuslaitoksissa, jolloin niiden pintarakententeet ja koko muuttuvat ja silloin niiden tunnistaminen ja kerääminen vaikeutuvat. Lisäksi mikromuovit jatkavat hajoamistaan nanomuoveiksi, jolloin ne voivat vetää puoleensa esimerkiksi vesistön raskasmetalleja tai muita myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin niiden vaikutusten tutkiminen esimerkiksi vesistöihin monimutkaistuu entisestään.

113 raaka-aineen joukosta löytyi kaksi vesiliukoisiksi polymeereiksi luokiteltavia raaka-aineita: Carbomer ja PVP.

Kahdessa hammastahnassa oli näitä kyseisiä aineita:

  • Sensodyne Repair
  • Colgate Max White Ultra Foam.

Carbomer

Carbomerilla tarkoitetaan polyakryylihappoa (PAA), joka on yleisesti käytetty vesiliukoinen polymeeri kosmetiikkatuotteissa ja pesuaineissa. Se tekee tuotteen koostumuksesta usein geelimäistä ja tasalaatuista. Tuoteselosteesta ei selvinnyt mikä polyakryylihapon homopolymeeri oli kyseessä, mutta ilmeisesti ainakin tyyppi B:tä käytetään hammastahnoissa. Yksi lukuisista carbomerin käyttökohteista on myös esimerkiksi vaipoissa, jossa sen tehtävä on imeä itseensä nestettä! Hammastahnassa carbomerin tehtävä on juuri pitää tahnan koostumus pulleana.

PVP eli polyvinyylipyrrolidoni

PVP eli polyvinyylipyrrolidoni on vesiliukoinen polymeeri, joka on ihmiselle turvalliseksi todettu ja sitä käytetään laajasti mm. kosmetiikassa, lääkkeissä ja teollisuudessa. Hammastahnassa PVP:n tehtävä on myös parantaa koostumusta. Vaikka molemmat ovat vesiliukoisia, niin siitä ei ole varmuutta, hajoavatko molekyyliketjut kokonaan.

PEG:t ja muut johdannaiset

Raaka-aineluettelosta löytyivät myös seuraavat vesiliukoiset polymeerijohdannaset: PEG:t eli polyetyleeniglygolit ja poloaxamerit (PEG, PEG-8, PEG-6, PEG/PPG-166/66 Copolymer, PEG-12, PEG 32, Poloaxamer 105 Poloxamer 407 ja Steareth-30 / PEG-30). 

Hikikarpalo nousee jo otsalle, sillä tässä kohtaa en pysty ottamaan paremmin kantaa eri PEG-yhdisteiden historiaan tai ympäristövaikutuksiin. Kuten aiemmin todettua, nämä eivät ole myrkyllisiä, mutta esimerkiksi vesistövaikutusten tutkimusta tarvitaan lisää. PEG:t ovat ongelmallisia ilmeisesti siksi, että osalle niiden johdannaisista on ominaista vetää puoleensa jäteveden seasta muita myrkylliseksi pidettyjä aineita.

En myöskään osaa ottaa kantaa yksittäisen PEG:n elämänkaareen, kuten vaikka 100% luonnollisena tahnana markkinoidun Zendiumin sisällysluettelosta löytyvään Steareth -30:seen. Jossain raaka-aineluetteloissa luki vain pelkkä PEG, esimerkiksi Salutemissa. Kaikissa kolmessa apteekin tahnassa oli jokin PEG, joten voi olla että joissain tilanteissa varmasti lääkinnällinen polymeeri on paikallaan tuomassa kosteutta. Jos jollain on lisää parempaa tietoa aiheesta, minuun saa oikein mielellään ottaa yhteyttä.

Jos apteekin tahnat suljetaan pois, niin seuraavissa oli myös jotain polymeerijohdannaisia.

  • Colgate Total
  • Jordan Taste Paste
  • Pepsodent 2 Teho
  • Zendium
Sisältävät eri PEG-johdannaisia

 

Entä vastaus kysymykseen, eli mikä hammastahna ei sisällä muovia? Valitsemieni tahnojen joukosta ilman polymeereja löytyivät seuraavat:

  • Elmex Anti-Caries
  • Elmex Sensitive
  • Oral B Pro-Expert
  • Oral B Pro- Expert Sensitive
  • Pepsodent Long Active Natural Elements Coco
  • Urtekram Toothpaste Mint with Fluoride
  • Oxygenol Herkkä
  • Laveran Complete Care with fluoride
  • Parodontax Ultra Clean
  • Sensodyne Nourish
Hyvät tahnat

 

Hyvät tahnat

Mukana oli myös ns. luonnonkosmetiikkatahnoja, sillä niiden hankaavuusarvo (RDA) ei ollut liian korkea ja fluoripitoisuus oli riittävä. Frantsilan Luonnon hammastahnaa en ottanut mukaan matalamman fluoripitoisuuden ja sen vuoksi, ettei hankaavuudesta löytynyt tietoa. Hammastahnoja tutkiessani huomasin myös, että mitä pienempää fontti oli, sitä enemmän hammastahnassa oli epämääräisiä raaka-aineita. Toisaalta esimerkiksi Elmex ilmoitti hyvin selkeästi mitä tahna sisältää, eikä siellä ollut mielestäni mitään epäilyttävää.

Loppuja tahnoja suosittelisin vaihdellen kunkin tilanteesta riippuen.

  1. Herkälle suulle sopivia tahnoja eli ilman natriumlauryylisulfaattia ovat molemmat Elmexit, Parodontax, Oxygenol Herkkä ja Utekram. Näistä omat suosikit ovat suomalainen Oxygenol ja vihreä Elmex.
  2. Jos limakalvot kestävät, niin sitten tahnan voi valita oman maun mukaan. Jos hampaat eivät ole herkät kulumaan ja toivoo, että tummentumat lähtevät, niin silloin ainakin moletmmat Oral B:n tahnat ja Pepsodent Coco ovat jonkin verran hankaavia.
  3. Ienongelmista kärsivät voivat saada jotain hyötyä Parodontax-tahnasta.

Ympäristövaikutusten kannalta näissäkin tahnoissa voi olla jokin raaka-aine, josta ainakaan minulla ei ole riittävästi tietoa. Esimerkiksi natriumlauryylisulfaatti voi olla tällainen. En myöskään tiedä millä tavoin hammastahnojen raaka-aineita tai pakkausmateriaaleja tuotetaan . Tällä kertaa mietin asiaa mikromuovien näkökulmasta. Kuten sanoin jo aiemmin, aiheen tiimoilta voi minuun ottaa yhteyttä vaikka sähköpostilla.

Jos luit tänne asti, käy seuraamassa myös Hammaspaikan uutta Instagram-sivua