Menu & Search
Pääsykoe: lukeminen ja oppimistekniikat

Pääsykoe: lukeminen ja oppimistekniikat

Oli pääsykoe sitten minkä alan tahansa, niin sama asia pätee kaikkiin. Jokainen tietää, mitä asioita siihen pääsykokeeseen pitää oppia. Eri asia on laittaa asia käytäntöön, pistää peppu penkkiin ja aloittaa hommat. Ja tehdä se niin, että jotain jää päähänkin. 

1.Lähtökohdat: Jälleen, mun mielestä on hyvä miettiä ensin omia lähtökohtia. Miettiä missä asioissa on hyvä ja missä on sen sijaan parantamisen varaa. Mikä kiinnostaa eniten ja mikä vähemmän.  Omalla kohdalla biologia oli kaikkein kiinnostavinta ja se tuntui jäävän helposti mieleen. Fysiikassa ja kemiassa jouduin lähtemään sen sijaan ihan tyhjästä ja laskurutiini oli jotain, minkä eteen piti tehdä valtavasti hommia. Tiesin siis että laskin kädessä piti viettää eniten aikaa, mutta myös siitä vahvimmasta osa-alueesta piti tehdä vahvempi.

2.Lukusuunnitelma: Kuulostaa mun korviin edelleen kirosanalta koko asia, mutta pakko myöntää että siitä oli apua. Vaikeinta siinä oli tietysti tehdä suunnitelma joka toimii, varsinkaan kun mistäpä sen toimivuuden olisi voinut etukäteen tietää. Mun lukusuunnitelmat oli kaikessa yksinkertaisuudessaan sellaisia, että laitoin itselleni päivämäärän mihin mennessä kaikki piti olla kertaalleen luettuna ja laskettuna. Sitten vain laskin montako viikkoa on aikaa ja jaoin sen kurssien määrällä. Yleensä luin yhtä kemian ja yhtä fysiikan kurssia samaan aikaan ja siihen meni yleensä aikaa jotain viikosta neljään viikkoon, riippuen vähän kurssista.

Fysiikassa ja kemiassa kävin kurssit yksi kerrallaan läpi, kirjoitin itselleni kappaleista muistiinpanot ja tein oleellisimmat tehtävät. Keskityin oppimaan asiat juurta jaksaen ja tekemään ensin kunnon pohjatyöt ennen vaikeisiin laskuihin siirtymistä. Jouduin ikäänkuin tekemään sen lukiopohjan, ennenkun oli mahdollista tehdä vielä vaikeampia laskuja. Mulla ei todellakaan ollut mitään päiväsuunnitelmia, vaan menin sen verran eteenpäin kun pystyin päivän aikana omaksumaan. Joskus sain tehtyä kurssin nopeasti ja joskus jouduin kahlaamaan niiden parissa monta viikkoa. Tähän oli siis myös lukusuunnitelmassa varauduttu ja joskus olin edellä aikataulusta, joskus vähän jäljessä. Mutta tein niistä onneksi aina tarpeeksi väljät.

Vessassa sai tietysti lukea kuinka ruuansulatus toimii? Loogista vai mitä?

3. Materiaalit: Mulla oli tosiaan Huippuvalmennuksen 2007 itseopiskelumateriaalit ja Eximian kurssimateriaalit sekä kaikki lukion kurssikirjat. Niin ja itse Galenos myös, jota en kyllä pitänyt niin merkittävänä muuten kuin bilsan osalta (joka siis jäi tälle keväälle pois..) Mun piti tehdä valtavat määrät ihan perustehtäviä, että pääsin ensin asoista kärryille ja sitten vasta käydä vaikeita tehtäviä läpi. Mun mielestä Huippuvalmennuksen materiaaleilla oli helppo kerrata fysiikka ja kemia, mutta Eximialla oli enemmän ehkä pääsykoetyyppisiä tehtäviä. Molemmat materiaalit kahlasin moneen kertaan läpi näiden hakukertojen aikana. Lisäksi ne auttoi hahmottamaan sitä asian määrää, mikä piti oppia. Mutta kyllä ne lukion kurssikirjat oli silti korvaamattomia, koska huteralle pohjalle ei voi rakentaa kovin vahvaa laskurutiinia.

4. Oppimistekniikat: Tämä on asia, joka on tietysti hyvin henkilökohtainen. Itse opin parhaiten kirjoittamalla ja itse omassa rauhassa tekemällä. Tein oikeastaan kaikista asioista ainakin alussa itselleni jonkilaiset muistiinpanot ja “teoriaosuuden” ja sitten kävin tehtävien kimppuun. Biologiassa rakastin taas mindmappien, muistiinpanojen ja ajatuskarttojen tekemistä. Lisäksi ääneen selittäminen muille oli mulle ihan parasta. Ainakin mun kaikki läheiset tietää Sallin tietoiskut, joita saattoi pudota välillä ihmeellisiin tilanteisiin ja tulla juurta jaksaen. Myös vaikeiden fyysiikan laskujen selittäminen “miksi näin tapahtuu ja mitä voidaan sen takia päätellä” teki hyvää. Niitä laskuja kun ei voinut opetella ulkoa, mutta jos ymmärsi asiat niin ne jäi mieleen.

Ajatuskartat on mun lemppareita.

5.Rutiinit: Lukulomalla oleminen oli mulle ainakin ihan välttämättömyys. Sai keskittyä rauhassa lukemiseen, mutta jäi myös vapaa-aikaa palautua. Monet sanovat, että kirjastossa lukeminen oli ehdoton juttu, mutta mä en viettänyt yhtään minuuttia kirjastossa vaan luin ihan reilusti kotona. Mä koin, että tavaroiden pakkaaminen ja pois kotoa lähteminen olisi vienyt vaan mun lukuaikaa varsinkin kun se sujui ihan hyvin kotonakin. Heräsin yleensä kahdeksan aikaan, tai sitten kun olin nukkunut tarpeeksi. Söin puuron, join kahvin, luin lehden ja aloin hommiin. Yleensä aloitin sillä, mikä vaati eniten keskittymistä eli menin yleensä lukusuunnitelmassa eteenpäin. Aamupäivän tunnit oli mulle tehokkainta aikaa ja pystyin parhaimmillaan laskemaan yhteen putkeen pari kolmekin tuntia. Sitten yleensä söin taas, jatkoin vielä hetken hommia ja pidin välillä taukoja.

Luin mielummin kaikkea vähän eteenpäin, kun yhtä kurssia liikaa ahmien. Mun mielestä on helpompi omaksua pari uutta asiaa eri aihepiireistä kun monta samasta. Mutta päivän tuntisaldo ei varmaan ikinä ylittänyt yli kuutta tuntia lukemista. Mielummin tein 20min tehokkaasti töitä, kun tunnin sivuja selaillen. Ja kun hommat alkoi maistumaan puulta, niin pidin tauon tai lopetin siltä päivältä. Tähän päti myös mun filosofia pakottamisesta. Motivaatio säilyi paremmin ja se kirja oli helpompi avata.

6.Vapaa-aika: Nyt kun pääsin sisään, niin mielessä kävi että olisinko päässyt jo aikaisemmin jos olisin lukenut enemmän ja bilettänyt vähemmän. En tiedä, tuskin. Olisin luultavasti ollut niin stressaantunut ja jännittynyt ettei keskittymiselle ja oppimiselle olisi olleet ihan parhaat olosuhteet. Niimpä vapaa-aika ja rentoutuminen on mun mielestä yhtä tärkeää kun se lukeminen. Raskas työ vaatii raskaat huvit vai miten se meni. Vaikka jouduinkin jättämään monet juhlat ja hauskanpidot väliin, niin en niistä silti kokonaan luopunut edes lukulomalla. Mutta tätä ei saa sekoittaa niihin “jos nyt tän kerran”-tekosyihin. Jos oli tarkoitus viettää vapaita, niin ne vietettiin sitten täysillä eikä puoliksi huonolla omatunnolla. Eli jos luettiin, niin se tehtiin kunnolla, mutta sama päti myös vapaa-aikaan.

Välivuosiahan tässä siis tuli vietettyä peräti kolme, mutta yhtäkään en vaihtaisi pois. Olen saanut olla töissä, tienata rahaa, matkustella, bilettää, asua omillani, tavata erilaisia ihmisiä ja kokea niin paljon asioita että yhtäkään en vaihtaisi pois. Päinvastoin, nyt tuntuu taas siltä että koulunpenkki ja opiskeluelämä maistuu paremmin, kun on ensin saanut elää vähän erilaista elämää.

Terveisin koulun alkua innoissaan odottava Salli

8 Comments
Leave a Comment

  1. 7 vuotta ago

    Minun ressi tulevista opinnoista katosi hieman kun luin tämän! Huippu postaus! 🙂

    • 6 vuotta ago

      Voi ihana kuuulla 🙂 Kiitos.

  2. 7 vuotta ago

    tää on ihan huippu! itellä ollu lääkis haaveena 6-vuotiaasta asti, stressaam jo nyt, vaikka lukio pitää vielä käydä loppuuun 😀 tästä on kyllä varmasti mullekkin apua:)

    • 6 vuotta ago

      Stressi vaan pois, niin hyvä tulee! 🙂

  3. 7 vuotta ago

    Tosi hyvä postaus! Itsellenikin on tähtäimessä yliopisto ensivuonna… 🙂 Onnea vielä kerran sisäänpääsystä!

  4. Anonymous
    7 vuotta ago

    Onnea kouluun pääsystä! Itsekkin pääsin opiskelemaan hoitoalaa 🙂 Voisitko tehdä postauksen missä kertoisit arkimeikistä, hiustenlaitosta ym vai oletko jo tehnyt sellaisen aiemmin?

  5. Anonymous
    7 vuotta ago

    Oon jääny ihan koukkuun tähän sun blogiin! Kerrot niin kivasti arkisista asioista eikä pelkkää biletystä! Ja sit toi sun kuntosali -osio! Mun oli pakko mennä hankkiin salikortti (fressille/sykkeelle et saatetaan törmäillä :D) tän sun blogin innoittamana! Oon saanu myös hyviä vinkkejä syömiseen yms että kiitos vaan! 🙂 Osaisitko neuvoo millä laitteilla mun kannattais treenata ja missä jumpissa käydä? =oon siis ihan vasta-alkaja, pituutta 169cm ja painoo 45kg eli kukkakeppi, millä ei oo lihaksia missään. Tavoitteena reidet, peppu & vatsa kiinteytyminen, paino ei sais pudota. Sun pitäis alkaa personal traineriks! 🙂 <3 t. A

  6. Anonymous
    6 vuotta ago

    aiivan huippu postaus kiitos tästä ! auttaa monia, itsehän menen vasta seuraavana vuonna lukioon 🙂